Sæl olie kapsler effekt

NRK.no, Norge

Puisip orsua naggussanik anniarunnaarsitsisarpoq.

Puisip arferullu orsuisa naggusakkut anniaatit sukkasuumik

Annernarunnaarsittarai, soyaolia anniaammut paatsiverutitsisarpoq, doktorgrad-tut ilinniagakkaanngortup Universitetimi Bergenimi saqqummiuppaa.

Napparsimallutik uninngasut inalussamikkut napparsimasut amerlasuutigut naggussamikkut anniaateqartarput. Anniataannut iisatagaqarpoq, iisartakkalli inalussakkut aseruunnerat ajorseriartittarpaat.

Napparsimasut inalussamikkut napparsimasut, katsorsaaminnut ajornartorsiutillit aseruuttornerat ajorseriartarpoq.

Ilisimatusaammi nutaami napparsimasut inalussamikkut anniaatillit puisip orsuanik imaluunniit arferup orsuanik sugerøritut ittumik qinngamikut inalugaanut nakkartitsisoqartarpoq.

-Napparsimasuni puisip orsuanik imaluunniit arferup orsuanik ullut tamaasa pisunik, takusinnaavarput anniataat ullut qulit ingerlanerinnaani annikilissartut. Napparsimasut soya oliamik tunineqartut ajorseriartarput, Tormod Bjørkkjær oqarpoq.

Taanna tamakkua pillugit qanittukkut doktorinngorniarnermini saqqummiusaqarpoq, biomedicin-mut institute-mi, UiB-mi.

Bjørkjærsip ilisimatusarnerata ersersippaa immannguaq inalussakkut aseruuttoraani psoriaseqarnermut-naggussakkullu gigteqarnermut attuumassuteqartoq.Inernerillu takutippaat puisip orsua piffissami sivisuumi imerneqarpat, naggusakkut gigternermut pitsaasumik sunniuteqartartoq.

-Taamatut pisut takuagut annikinnermik napparsimasut puisip orsua sapaatit akunnerini marlunni imerneqarsimatillugu, akerlianillu assersuunneqarsinnaanngillat napparsimasunut soyaoliamik  sapaatip akunnerni marlunni imertunut, Bjørkkjær oqarpoq.

Uulia immannguaannaq misissugaq

Leddsmerter skyldes ofte en ubalanse mellom omega-6- og omega-3-fettsyrer i kostholdet. Vegetabilske oljer, som soyaolje, er rike på omega-6-fettsyrer.

Bruken av vegetabilsk olje har mangedoblet seg i det vestlige kostholdet de siste femti til hundre årene.

Naggusakkut anniaateqarnermi pissutaasarpoq oqimaaqqatigiinngittoqarnera omega-6-ip aamma omega-3-orsuata syrii nerisani.

Naatitani, qaqqortarissani naasunilu uulia nunani killerni nereriaatimi amerlasoorpassuariarlutik annertusisimapput, ukiuni 50-ni kingullermi allaat ukiuni 100-ini kingullerni

Oqimaaqqatigiissuseq atortuaraanni taamaattumik pingaartuuvoq omega-3-mik nammattumik pinissaq, imarmiunik nerinikkut imaluunnit nerinermi iisartakkanik iisineq. Omega-6-mik iisisarneq annikillisinneqarsinnaavoq.

Siornatigut naggussamigut anniaateqarluni napparsimavimmi uninngasutut ilisimaneqartoq omega-3-mik imertalersimasoq annikinnermik anniateqalersimavoq taamatut imertalerami qaammatit arlallit qaanngiummata.

Puisip orsua aamma arferup orsua puisip orsuaneersuupput arferullu orsuanersuullutik taakkua immannguaq allaaqquteqarput.

–  Misissuinerup ersersippaat aamma puisip orsua arferullu orsua kingusinnerusukkut takkutussanik ajoqutissanik nassataqanngitsut, Bjørkkjær oqarpoq.

Taassumalu erseqqissarpaa ilisimatusarnerit sivisunerisut pisariaqartut qulakkeerumagaanni sunniutai.

Forskning.no, Norge

Puisip orsuata puisillu neqaata ilisimatusarfigineqarneranni paasisat imaanaanngitsut.

Ilisimatusarnermi suleqatigiit nuna tamakkerlugu suliffeqarfimmi, Nationalt institute-mi nerisaqarnermut imarmiullu nerisassatut atorneqartarnerannut ilisimatusarneq (NIFES) aamma Haukelandip Universititiata napparsimaviani (HUS) paasineqarpoq puisip orsua annernarunnaartitsisartoq naggussanut aamma nukitigut anniarnermi napparsimavimmi uninngasuutini aseruunernik timip illersuutaasa inalukkatigut napparsimasunut ikiuusinnaajunnaarnerisigut iluaqutaasoq.

Inernerit uppernarluinnaqqissaarput, pisiariaqarporli nakkutigisamik ilisimatusarfigineqarnissaa paasisaqarnissaq allaaserisallu puisip orsuata naggussanut sunniutaa pillugu.

Tamatumunnga tunulequtaavoq NIFES aamma HUS 1998-miilli puisip orsua pillugu ilisimatusarlutik suleqatigiissimagamik. Puisip orsua orsuuvoq imarmeersoq, orsorlu tigusiffigigaani selen-nngortarpoq. Orsoq taqqanut nippunneq ajortoq annertungaatsiartumik akoqarpoq omega-3 orsuanik syritalimmik. Soorlu orsumi aamma aalisakkat orsuini assigiinngitsuni ( 20% missaani) Suliffissuarni suliaanngitsut aamma suliffissuarni suliat orsut puisinik assigiinngitsuneersut misissorneqarput, Misissuinerit tamarmik inuppalaartumik kliniskiusunillu misissuiffinni orsut naammagisimaartitsipput piumasaqaatinut pilersitanut atorneqartunut. Napparsimavinni uninngasuutit assigiinngitsunik naallit aamma inalukkamikkut nappaatillit Gatroenterologisk immikkoortortami, HUS tassaasimavoq pingaarnerutillugu samminniffik pusip orsuanik misissuinermi. MALUGISIUK: NIFES-mit maluginiarneqarsimavoq tunisassiortut arlallit puisip orsuanik atoraat misissuinermi inernerit NIFES-meersut ussasaarinermi tunisassiaminik. NIFES tassaavoq pisortatigoortumik arlaatiguulluunnit sunniiniarnermik pissuseqartumik suliffeqarfiunngitsoq, taamaallaat misissuirnermi inernert pillugit nammineq saqqummiisartoq, Puisip orsuanik misissuinermi inerit nakkutigineqartumik misissuinermeersuupput, Naak inernerit uppernaraluartut pisariaqartinneqarpoq aquneqarluartumik misissunerit ingerlanneqassasut paasineqarniassammat allaaserineqarlunilu puisip orsuata naggussanut sunniutaat.

Puisip orsuata misissorneqarnerat, pilot studiami  2002-mi saqqummersinneqarnerat(Arslan et al.2002) napparsimavimmi uninngasut qulit inalussamikut aseruuttut (IBH, iluarsisinnaanngitsumik inalukkamikkut aseruuttoqqasut, napparsimasut ulcerøs kolitt-ertut aamma Crohns-mik napparsimasut naggussamikkut pitsaanerungaatsiartumik atugaqalermata, inalukkatigullu nappataat ilaatigut pitsaanerulerlutik. Napparsimasut tallimat kingusinnerusukkut nutaamik puisip orsuanik katsorsaaserneqarput, gigternerat pillugu misissorneqarput tassa puisip orsuanik pitinnagit pereermatalu, tassani ersersinneqarpoq aammarlutik naggussamikkut anniaatiminnik anniarpiarunnaarnerat.

Inernerit pilot studiami uppernarsarneqarpoq misissuinermi atuganngortinneqarpoq 2004-mi  (Bjørkkjær et al. 2004).19 IBD-mik napparsimasut naggussamikkut anniaatillit puisip orsuanik soyaoliamillu ullut qulit rujooritut ittunik atortoqarluni nerisinneqartunut, ukiup affaalu malinnaavigineqarput gigternermut suliaritereerlutik. Taakkua misissuiffineqarneranni napparsimasut taakkua naggussanikkut anniaateqarnermikkut puisillu orsuanik tunineqatut soyap orsuanik tunineqartunit pitsaanerulerput.Puisip orsuanik katsorsaateqarnerat qaammatini arlalinni sunniuteqarpoq.

Misissuinerit puisip neqaanik, nerisap akui puisip neqaani puisillu orsuani inuppalaartumik eqqarsaraanni atuinermi ingerlanneqartumi atuakkiatullu saqqummersinneqartumi, nittartakkakkut atuagassiami Food Chemistry (Brunborg et al.2005).

Imarisat orsut taqqamut nippunneq ajortut omega-3 orsui syrillit aamma orsut taqqamut nipputartut orsumi qaffasipput. Puisip neqaa orsukippoq (>2% orsoq) proteineqangaatsiarpoq oqimaqatigiilluartumillu aminosyre-mik akoqarluni, tamatuma saniatigut takuneqarsinnaasunik assut (ingammik jern). Aammattaaq vitamin A, D3 aamma B12 puisip neqaani aamma qaffasipput.

Suliat arlallit assigiinngitsunik ingerlanneqarnerminni atuakkiarineqartarput. (allanngortinneqarnermik pitsanngortitat, naliligassatut nassiussat sulilu naammassineqanngitsut=.

Attaveqarfigineqartussaq: Livar Frøyland

Havforskningsinstituttet, Norge

Kalaallit Nunaata selen-ia qaffasinnerpaamik Omega-3 orsuata syria qaffasinnerpaavoq. Puisip orsua Inuit nammineq nalunngilaat uummammut, timip nappaatinut illersutaannut, aallu timimi kaviaarluarneranut, naggussat manngerpallaanginerannut amiginnermullu sunniuteqarpoq.

Uppernarsineqarnikuuvoq molekylit puisip orsuani allatut sananeqaateqartut aalisakkap orsuanut sanilliullugu, inuillu nerisat timimut ingerlatitseqqineranni puisip orsua aalisakkap orsuanit pitsaaneruvoq. Tamanna tutsuinartuuvoq puisi tassaammat miluumasoq. (Paasissutissat: Aalisarnermut pisortaqarfimmit)

Puisip orsua aamma aalisakkap orsua DHA amma EPA-mik akoqarput. Puisip orsua ilanngullugu orsup syrianik DPA-mik aamma akoqarpoq, aalisakkat orsui tamakkuninnga amigaateqarput. DPA meeraaqqanut milutitsinermi immutugaani akuuvoq, meeraaqqallu ineriartorneranut orsup syritallip kimia iluaqutaasarpoq. Puisip orsua tassatuaavoq ilisimaneqartoq DPA-mik akoqarluartoq. Taannalu orsoq syritalik attuumassuteqartinneqarpoq ilisimaneqarporlu ingerlaarnermi uummammi taqqatigullu napparsimalersarnernut taqqatigullu milittoortarnermi. Japanimi ilisimatusarnermi ersersinneqarpoq DPA-p pingaarnerpaamik suliai tassaasut nukit taqqallu aqittarnerannik qeratannginnerallu. Ilisimaneqaatigaalu aap taqqani ingerlaarneranni quleriaammik sunniuteqarsinnaasut EPA-p orsuata syrianut aap aqqutaanut ajoqusiisinnaanermut sanilliullugu.

Assersuutini takuneqarsinnaavoq puisip orsua sunniuteqarnera annerusoq timimut pisartoq. Puisip orsua norskit tunisassiaraat, puisip orsuanit pisuusoq, puisilu tassaavoq uumasut nungutaalersut akornanniinnani, Puisip orsua pisiniarfinni helse kost centerini imerpalasutut iisatakkatullu pisiarineqarsinnaavoq.

Professori Arnold Berstad, Haukeland napparsimaviani oqarpoq avisimut Allers-mut 2001-mi ilisimatusarneq pillugu:- Inalukkami pitsaanerulertoqarnersoq nalunaarsunngilarput, tassami tamanna natsorsuutigaarput, naggussatigulli anniartarneq pingaarutilimmik pitsanngorpoq imaluunniit taama anniatoqassaarpoq, tassa inunni qulingiluani taamatut anniaateqartuni. Ilanngullugu kolesterol taakkunani annikillivoq. Ilimanarpoq pusip orsua sianiutginut sunniuteqartoq. Tassa orsoq nappaatinut allanut soorlu uisanermut naallu pitsaanginneranut sunniuteqarsinnaavoq. Ilisimatusakkatinni ammasumik ilisimatusarnitsinni ilisimatuutullu saqqummiisiffiunngitsumi puisip orsuata sunniutai pillugu, inernerit pitsaasumik malunnaatilerujussuupput, pisussaaffeqalerpugullu annertunerusumik nakkutilliilluta misissuissalluta. Piffissarli sivikimmat soqutiginarpoq (ullut qulit), misissuinermi puisip orsua suliffissuarmi suliareqqitaq misissuinissamut atugassaq piareersarneqarpoq.

Pipallattumik taama pinerput atuakkami takuneqarsinnaasoq erserpoq aalisakkap orsua aamma puisip orsua uppernarsineqarsinnaasumik assigiinngissuteqartut, puisillu orsua siunertanut pineqartunut pitsaanernik pissarsiffigaarput, Fedon Lindberg taama oqarpoq.

Nettavisen, Norge

Misissuinermi inernerit immikkuullaringaarmata, Olivita AS kingusinnerusukkut nassaarsiap taakkua pigigaat inuussutissarsiutaalerpallu taakkua kisimik nioqqutigissagaat illersorneqalerpoq.

Peqqissutsimut tunngaviusut assigiinngitsut marluupput:

Omega-3 orsup syrea DPA

Antioksidantit omega-3-ip orsuta syrea pujaninneranut illersuutaavoq.

1.Omega-3 orsuata syrea DPA

Omega-3 orsuata syrea tamakkiisumik assingusoorujussuuvoq puisip orsuanut aamma aalisakkap orsuanut, taaakkuali assigiinngissutaat tassaavoq orsup syreata annertungaatsiartumik DPA-qarnera puisip orsuani aalisakkap osrsuanit. DPA orsuata syrea annikitsunnguamik aalisakkap orsuaniippoq puisip orsuanut naleqqiullugu.

Ilisimatusarnermi paasineqarpoq pingajorarterutaa tikingajallugu peqqissutsimut sunniutai omega-3 orsuata syrii inummi kaaviaatartut DPA-p orsuata syriia taama sunniuteqartarpoiq.

Antioksidantene beskytter omega 3 fettsyrene fra å oksidere. Dermed beholdes omega-3 fettsyrenes helseeffekt, etter at seloljen er raffinert.

2.Antioksidantit jomfru olivinoliameersut omega 3 orsuata syrii illersortarpai.

Ilumoortut ilisimatusarnermilu paasisat inerneri

Puisip orsua suliffissuarmi suliaasimasup jomfru oliven Oliamut akugaani inuit nereriaasiat pitsaanerpaaq nunanilu akullersuarni nereriaatip pitsaanerpaaq.

Kattullugit omega-3 orsuata syria DPA antioksidentillu jomfru oliameersut tassaapput Olivitap nerinermi iisartakkanut iineqartartunut immikkuullarilluinnartoq.

Tunisassiap nerinermi iisartakkat iineqartartunut soorlu akui aamma jomfru oliven orsua nioqqutiginissaannut immikkut taamaattumik illersugaapput.

Proffesorit omega-3-ip tunisassiap Olivitap pilersinneqarnerani pifviusunngortitsisut

Ilisaritillugit.

Bjarne Østerud siornatigut biokemikeriusimavoq ullumilu proffesoritut soraarnerulluni, peqqissutsimut ilisimatusarnermi immikkoortortami Uit-mi, Norgep issittumi universitetiani. Bjarne ukiut 50-it sinnerlugit aamik tunniussisarnermut ilisimatusarsimavoq aamma universitetimi Los Angels-miittumi, San Diego-miittumi Tromsømilu.

Østerudip ilisimatusarnera aamma nappaatinut tuniluuttunut katsorsaatissanik,timersortartunut katsorsaatissanut amma biologiskiusut imarmiut atorlugit tunisassiarineqalersimasut atuumassuteqarnerat uummatip taqallu nappaataannut tunngasut.

1997-mi nersornaaserneqarpoq “The Distinguished Career Award” The international Society on Trombisis and Haemostatis”-mit, tassa ilisimatusarnerminit.

Edel.O.Elvevoll, Universitetimi immikkortortami pisortaasimavoq, bio-mut ilisimatusarnermi, aalisarnermut aningaasaqarnermullu Uit-mi, Norgep issittumi universitetiani. Edel nerisassat inuup nerisartagai pillugit professoriuvoq, 2001-miit universitetimi immikkoortortami 2009-mi pisortanngornissami tungaanut.Ilisimatusarfigisimasai biologiit sunniutaat suliffissuarmi suliarineqareersillugit, tassa nerineqartinnagit nerineqareernerannilu.

Ilumoortut ilisimatusarnermilu atassuteqaatit

Under finner du alle publikasjoner fra professorene Østerud og Elvevoll, herunder også publikasjoner knyttet til forskningen på Olivita.

Ataani nassarisinnaavatit allaaserisat atuakkallu professorit Østerud-ip Elvevoll-llu saqqummersissimasaat, taakkunanilu ilaapput Olivita pillugu ilisimatusarsimasaat.

·         Bjarne Østeruds publikasjonsliste: Google Schoolar og i forskningsdokumentasjonssystemet CRIStin

·         Edel O. Elvevolls publikasjonsliste: Google Schoolar og i forskningsdokumentasjonssystemet CRIStin

Ilumoortunut ilisimatusarnermullu paasissutissamineeqqat

¹   Vitamin D naggussat nalinginnaasuunissaanut sunniuteqarput.

² EPA og DHA uummatip nalinginnaasuunissaanut sunniuteqarput.Pitsaasumik sunniutaasoq 250 mg EPA aamma DHA ullormut pigaani anguneqarsinnaavoq.
³ Olivenip orsua-polyfenoler illersuutaavoq aammi orsumut taavalu aammi oksidativ ulapititsineranut iluaqutaavoq. Iluaqut tassaavoq 20 mg oliven orsuanik ullormut iisineq.
4 Inernerit saqqummersinneqarput Eilertsen et al. Lipids in Health and Disease 2011,10:41. (EUp sakkortuumik maleruaqqusai ussasaarinissamut nerinermi iisartakkat iineqartartut pillugit Olivita AS-ip nittartakkami inernerit suliavut pillugit saqqummiunneqarsinnaanngillat. Tassa hjemmeside-tsinni.

Oliven.com

Ilumoortut ilisimatusarnerillu

Omega 3-ip ineriartortinneqarnera Olivita-Inuunerup oliaa ilisimasat aallaveqarput ukiut 20-it sinnerlugit ilisimatusarnermit, ilisimatusarnermillu suliaqartut qulingiluat katillugit 1200-nik peqataasoqarput, taakkualu proffessorinit Bjarne Østerud-mit aamma Edel O. Elvevoll-mit Uit, Norgip issittumi universititiani suliarineqarput.

Omega 3 neriutigaluni iisartakkat iisakkat tassaasarput omega-3-meersut puisip orsuaneersut, extra jomfru oliven olia aamma vitamin –D

Olivitamik akuugaq illersorneqarpoq. Omega-3-mik neriutigaluni iisartakkat iineqartartut allat taamaatumik omega-3-talinnik puisip orsuaneersunik akoqarneq ajorput aamma extra jomfru oliven oliamik

Olivita naggussanut pitsaasuuvoq

Olivita uummammut pitsaasuuvoq

Antioksidantit omega.3 orsutaata syreanut puisip orsuani mamaasigut tipianullu pujaninneranut illersuutaavoq

Bjarne Østerudip Olivitamut isumassarsineq nammineq soqutigininnini aallaavigalugu pilersippaa. Kingornutakkat aalajangersimasut uummatikkut taqqakkullu ilaqutariinni nappaataalertarneranut Østrudip pisariaqartilerpaa nerinermi iisartakkat iineqartartut nappaammut pineqartumut illersuutaasinnaanerat.

Uppernarsarneqarpoq omega-3 orsuata syre uummatikkut karsygdommeqarnermut illersuutaasut. Biokemikeritut immikkullu piginnaasaqarnermigut aamik aaversivinnikkut tunniusaqartarneq Østerud-ip 1986-mi aallartippaa misissuinerlu sunniutinut assigiinngitsunut aallutilerpaa Omega orsutaasa syre uummatikkut taqqakkullu napparsimasanermut illersuut ineriartortillugu.

Østerudip omega-3-ip kimia paasiniarlugu misilittalerpaa orsumiit pitsaangilluinnartumik kinguneqartumik

Østerudili isumaqarpoq akut omega-3 orsup syreanut ilanngullugit, soorlu aalisakkatut, puisitut pisusissamisut peqqinnartuusut.

Inuit nuna akullermiullu nereriaasiat

Taamaasorininnermut tunngaviit tassaapput 1970-kkunni immikkut misissuinerit Inuit Kalaallit Nunaanni annikitsunnguaamik uummatikkut taqqakkullu nappaateqartartut skandinaviamiunut sanilliullugit. Inuit nereriaasiat pissutaatinneqarpoq,tassa orsutungaatiartaramik, puisillu neqaannik, arferit neqaannik aalisakkanillu nerisaqangaatsiaramik.

Inuit nereriaasiat nunani akullersuarni nereriaatsimut assinguvoq, soorlu aamma nunani akullersuarni annikinnermik uummatikkut taqqakkullu allallu nappaatit soorlu timip imminut illersorsinnaaneranut tunngasunut attuumassutilinnut. Orsoq pingaarutilik nerisartagaat tassaavoq oliven olie antioksidantinik ulikkaartoq.

Tamanna aallaavigalugu Østerudip Elvevoll peqatigalugu misissuinerit qulingiluat aallartippaat, inuit 1200-it 1986-miit 2010-mut peqataapput.

Omega 3 pillugu paasisaq pingaarutilik:

Arferit puisillu orsua pillugit 90-kkunni misissuinerit takutippaat, soorlu Østerudip takorluineratut, akut arlallit omega-3-tulli pitsaasumik sunniuteqartartut, ilimanarluinnartorlu taakkua allatut suliarineqarpata akuisa ilaat peeruttartut.

Orsut aamma uuliat imerpalasut allatut suliarisariaqartarput avatangiisimut akitsuut peerneqarniassammat. Taamaliornerit nassataanik omega-3 orsua syretalik ataannartarpoq, antioksidentilli allallu imarisai peerneqartartut. Tamatuma nassataanik peqqinnartut orsullu pingaaruteqartut omega-3-ip osua syrealu malunnarnerulertarput pujaninneranut.

Arferup orsua immikkut suliffissuarni suliaanngitsoq, affaangajaa omega-3-mik akoqartarpoq, orsumut sanilliullugu pitsaanermik sunniuteqartarpoq pujaninneranut attumassutilinnut.

Tamatuma ersersippaa akut sananeqaatit arferup orsua orsumut puisillu orsuanut sanilliullugu pitsaasumik peqqissutsimut sunniuteqartartoq. Ajornartorsiut tassani tassa suliffissuarmi suliareqqinneqarnerani akut pitsaasut peerneqartarmata

Inerniliussat omega-3 pillugit misissuinermi

Misissuereernermi  Østerudip aamma Elvevoll-ip taamaattumik toqqarpaat assilillugu suliariniarlugit arferup orsuata akuisa ilaat peerlugit ilanngullugu puisip orsuanbut oliven oliallu akuisa ilaat peerlugu sakkortuumik antioksidanteqartartut.

Misissuinermi paasisat iluatsilluaqaat taakkualu ersersippaat pitsaalluinnartumik peqqinnissamut sunniuteqartartut puisip orsuanut soorlu antioksidentinut extra jomfru oliven oliamit.

Aften Posten Norge

Puisip orsuanik naggussat annerisat tanillugit

Misiliinerup Haukelandimi universitetip napparsimaviani, Bergenimi, ersippaa puisip orsuata naggussanik anniaateqarnermi annernarunnaarsitsisinnaasut.

Haukelandip universititiaata napparsimaviata aamma Norgemi nuna tamakkerlugu nerisaqarnermut nerisassallu immameersut National Institutiani ( NIFES) ukiuni tallimani misissuinermi napparsimasuni paasineqarpoq erlavinni aseruutornerit naggussanilu anniarnerit sivikitsut sivisunerusulluunniit puisip orsua iluaqutigalugu iluarsineqarsinnaasut, Berlingske Tidende taama allaaserisaqarpoq. Puisip orsua issittumi qerattarneq ajorpoq, taamatumik gigtertunut allatullu naggussanik anniaateqartunut iluaqutaasinnaapput.Gigtertut orsumik pigunik nagguaat aqilisinnaapput, issittumilu qerattassanatik. Tassa selen aamma taamaappoq, Haukelandip universititiata napparsimaviani professori Arnold Berstad taama oqarpoq. Taanna isumaqarpoq ukiut qulit qaangiuppata puisip orsua tassaalerumaartoq naggussat anniataannut pingaarnerpaattut katsorsaatitut atorneqalerumaartoq.